Kuntien hankkeet

Hyvinvoiva koululainen –
lapsi- ja perhelähtöisen kokonaiskoulupäivän kehittäminen Pirkanmaalla

Osahankesuunnitelmat Joulukuu 2019

Akaa

Osahankkeen tavoitteena on Apip-toiminnan sisällön kehittäminen paja-toiminnan ja vakituisten ohjaajien kouluttamisen myötä.

Tähän mennessä toteutuneita koulutuksia ovat Koulun piha ulkoluokkana –koulutus Hauholla sekä osallisuus -koulutus Akaalla. Lisäksi on tehty yhteydenottoja paikallisiin toimijoihin paja-toiminnan osalta.

Vakituisten ohjaajien kouluttamisella pyritään apip-toiminnan laadukkaaseen toteuttamiseen. Keskeistä kehittämistyössä on lasten osallisuuden huomioiminen. Ohjaajien koulutustoiveissa on tullut esiin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeet.

Paikallisia toimijoita on lähestytty kirjeellä pajatoiminnan puitteissa. Tavoitteena on saada keväälle harrasteviikko, jossa esitellään seurojen toimintaa.

Osahankkeen suunnittelussa ovat mukana sivistysjohtaja, rehtori, koulunkäynninohjaajat ja apip-lapset. Toteutuksesta vastaavat koulunkäynninohjaajat ja apip-lapset. Vastuut ovat jakautuneet niin, että sivistysjohtajalla kokonaisvastuu, rehtorilla taloudellinen vastuu ja vastuuohjaajilla toiminnallinen vastuu.

Yhteistyö muiden Hyvinvoiva koululainen –osahankkeiden kanssa: Meillä on mahdollisuus osallistua Kangasalan järjestämiin koulutuksiin.

Ikaalinen

Osahankkeen tavoitteena on aktiivinen aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulunkäynninohjaajien osaamisen kehittäminen. Lukuvuonna 2019-2020 aamu- ja iltapäivätoiminnan uudelleen suunnittelu aktivoimaan pitkään koulussa aikaa viettäviä lapsia, ohjaajien täydennyskoulutusta lukuvuoden aikana.

Kokonaiskoulupäivän rakenteellinen ja sisällöllinen kehittäminen on osana aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämistä. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukeminen on osana aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämistä ja ohjaajien täydennyskoulutusta. Paikallisilla seuroilla on mahdollisuus osallistua iltapäivätoiminnan aktivointiin.

Ohjaajat, rehtorit, osallistujat ovat vastuussa toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Sivistysjohtaja koordinoi yhdessä rehtorin kanssa, ohjaajat toteuttavat. Yhteistyötä muiden Hyvinvoiva koululainen –osahankkeiden kanssa tapahtuu koulutuspäivien myötä.

Kangasala

Osahankkeen tavoitteet ovat:

1) Lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen

2) Iltapäivätoiminnan monipuolistaminen

3) Yhteistyön lisääminen perheiden kanssa

4) Oppilaiden osallisuuden lisääminen

5) Yhteistyön kehittäminen ulkopuolisten toimijoiden kanssa

6) Ympäristökasvatuksen lisääminen ja lasten luontosuhteen vahvistaminen.

Osahankkeessa järjestetään syksyllä ja keväällä koulutuksia ip-ohjaajille ja muille koulussa toimiville henkilöille, mm. Metsävaeltajaohjaaja -koulutus, seikkailukasvatuskoulutus, draama- ja sirkusohjaajakoulutus. Syksyllä ip-kerhoissa ovat alkaneet lasten metsäkerhot ja alakouluilla voimauttava kuvataidetyöskentely 1-6 luokkalaisille sekä liikuntakerhot 1-4 luokkalaisille. Alkamassa kuvataidekerho 1-4 luokkalaisille, tavoitteena aloittaa ennen joulua. Kevätkaudella tarkoitus aloittaa alakouluilla sirkus- ja draamatoiminta.

Huoltajille ja oppilaille tehtiin alkusyksystä kysely, jonka tulosten perusteella toimintaa on suunniteltu. Tarjotaan isommille oppilaille mahdollisuus toimia apuohjaajina kerhossa. Liikuntaohjausta vammaisopetuksen oppilaille suunnitteilla.

Yhteistyötä on tehty mm. Kangasalan Ladun, PiiPoon, Seikkailusyke oy:n, Valkeakoski-opiston ja Nukketeatteri Hupilaisen kanssa. Moniammatillista yhteistyötä on tehty rehtorien, erityisopettajien, koulupsykologien, koulukuraattorien sekä vapaa-aikapalvelujen liikunnanohjaajan kanssa.

Ohjausryhmä ja hankekoordinaattori vastaavat hankkeen suunnittelusta ja toteutumisesta. Osahankkeen suunnittelutyöstä vastaavat ohjausryhmä, rehtorit, erityisopettajat, vapaa-aikapalvelujen liikunnanohjaaja ja nuoriso-ohjaaja. Hallinnosta vastaavat opetuspäällikkö, opetuskoordinaattori ja hankekoordinaattori. Toteutuksesta vastaavat hankekoordinaattori, ip-ohjaajat, erityisopettajat, Suomen Ladun toimijat, kouluttajat, liikunnanohjaaja, ip-kerholaiset, oppilaat. Tarjottu järjestämiimme koulutuksiin osallistumista kiinnostuneille hankekunnille.

Kihniö

Osahankkeen suunnittelu on ollut epämääräisen jatkuvaa ja asioita on toteutettu pikkuhiljaa. Koulutuksista ollut paljon puhetta, mutta mitään ei ole saatu eteenpäin vielä.

Kaikille ilmainen aamupala on jo otettu käyttöön ja tarkoitus jäädä pysyväksi mahdollisuudeksi. Iltapäiväkerhoa on tarkoitus kehittää henkilökunnan tietotaitoa lisäämällä yhteistyössä koulun opettajien ja muun henkilökunnan kanssa. AP- ja IP-toiminnassa olevien ohjaajien osaamisen kouluttaminen koulun oman henkilökunnan voimin (opettajat). Erityiset tukea tarvitsevat oppilaat ovat yhtä lailla mukana toiminnassa ja heitä varten IP-toimintaan varataan lisähenkilökuntaa.

4h:n kanssa tiivis yhteistyö, eli IP-toiminnasta pääsee halukkaat osallistumaan kerhoihin.

Osahankkeen suunnittelussa on mukana tällä hetkellä 4h-kerho, mahdollisesti mukaan metsästysseuroja, Marttoja yms. 4h-kerho on mukana toteutuksessa. Osahankkeen vastuiden jakautuminen: se vastaa toiminnasta joka järjestääkin.

Lempäälä

Osahankkeen tavoitteena on harrastustakuu, tarkemmin harrastustoiminnan lisääminen koulupäivän yhteyteen/päätteeksi, matalan kynnyksen harrastamisen lisääminen, erityisryhmien huomiointi, harrastuspassin käyttöönotto 1/20 ja

järjestö/seura/yhdistysparlamentin tms. vastaaminen.

Harrastusviikko kouluilla 11/19, jonka yhteydessä harrastustapahtuma (~200 kävijää). Lasten liikunnanohjaajakoulutus koulunkäynninohjaajille ja 2. asteen opiskelijoille (yhteistyö HLU:n kanssa). AVIn myöntämä erityisavustus vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten liikunnan tukemiseksi. Harrastuskokeilujen lisääminen aktiivisesti 1-5/20. Ultimate-kerho kahdella koululla. Harrastustoiminnan lisääminen koulupäiviin tai niiden jälkeen. Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen entisestään enemmän harrastamista tukevaksi. Vielä tulee kartoittaa koulujen kerhotoiminnan nykytila. Harrastusten lisääminen kehitysvammaisten lasten aamu-ja iltapäivätoimintaan (PiiPoo-yhteistyö).

Henkilöstön osaamista monipuolistetaan esim. apip-ohjaajien liikuntakoulutuksilla. Koulujen sitouttaminen harrastustoiminnan mahdollistamiseen, seura/järjestö/yhdistysparlamentin tai vastaavan perustaminen.

Osahankkeen suunnittelusta vastaavat rehtori ja liikunnan vastuuopettaja, kulttuurikoordinaattori, kirjastopalveluiden päällikkö, aktiviteetti- ja elämyspalveluiden päällikkö, koulun nuorisotyö, koulukuraattori sekä yhteisöpalvelupäällikkö. Edellä mainittujen lisäksi toteutuksesta vastaavat järjestöt, seurat, yhdistykset ja yritykset. Vastuut eivät jakaudu vielä tarkoituksenmukaisesti, jatkossa tätä tulee kehittää eli sitouttaa ja vastuuttaa eri toimijoita. Tiivis yhteistyö Nokian kaupungin kanssa: yhteinen projektikoordinaattori ja sama "kärkitavoite".

Nokia

Tavoitteena on saada lapsilta tieto, mitä tahtovat koulupäivien jälkeen tehdä, saada toimijoita lasten toiveiden mukaiseen tekemisen järjestämiseen sekä saada uusi hankittava puhelinaplikaatio markkinoitua huoltajille ja lapsille ja toimijoiden kerhot nähtäville tuonne. Kokeilukerhot käyntiin.

Lempäälän osahankkeen kanssa yhteinen hanketyöntekijä on menossa kouluille keräämään tietoa opettajilta ja lapsilta siitä, millaista tekemistä koulupäivien yhteyteen halutaan. Myös seuroihin ja järjestöihin mennään esittämään lasten toiveita ja etsimään toteuttajia näille. Kerhot/tapahtumat tulossa uuteen applikaatioon lasten huoltajille ja sen markkinointia. Lapset kerhoihin.

Lasten oman äänen kuuleminen on keskiössä. Selvitetään, mitä lapset itse tahtovat tehdä koulupäivien jälkeen. Pyritään kehittämään lasten toivomaa tekemistä, jossa jokainen lapsi löytäisi itselleen mahdollista ja mielekästä tekemistä yhdessä muiden kanssa. Kootaan järjestöjen ja seuratekijöiden ihmisiä pohtimaan juuri lasten haluamien tekemisten toteuttamista. Tarkoituksena on saada hajanainen tekijäkenttä koottua yhteen lasten ja huoltajien puhelimelle applikaatioon, jotta tarjonta ja tarve kohtaavat. Lisäksi kehitetään myös iltapäiväkerhojen ohjaajia monipuolistamaan ohjaamistaitojaan.

Osahankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana 1-4-luokan lapset, opettajat ja rehtorit, hanketyöntekijä sekä seuroja ja järjestöjä Nokialta.

Hanketyöntekijä on ns. työrukkanen joka vastaa käytännön toteutuksesta. Pekka Tiitu sivistyspalveluista ja Hanna Murotie liikunta ja vapaa-aikapalveluista vastaavat työntekijän työn mahdollistamisesta ja ohjaamisesta Nokialla. Työntekijä on yhteinen Lempäälän kunnan kanssa. Ajatusten vaihtoa ja yhteisiä palavereita on aika ajoin asian tiimoilta.

Orivesi

Osahankkeen tavoitteita ovat aamu-ja iltapäivätoiminnan kehittäminen, esiopetuksen siirtyminen kouluille sekä esi-ja alkuopetuksen yhteistyön kehittäminen. Apip., esiopetuksen sekä alkuopetuksen kehittämistyön kautta toiminnan yhtenäistäminen. Yhteisten linjojen luominen tukee alkuopetuksen kokonaiskoulupäivää, näkemystä lapsen arjen tukemisesta. Erityistä tukea tarvitsevat mukana osana hanketta (ei erityispainopistettä). Oriveden osalta hankkeessa ei ole mukana paikallisia toimijoita. Tehtävä yhteistyö on paikallisen apip toiminnan ohjaajien yhteistyön kehittämisessä sekä esi- ja alkuopetuksen kehittämisessä.

Syyslukukausi 2019 painottuu apip toiminnan kehittämiseen. Järjestetään yhteinen keskusteluilta marraskuussa kaikille ohjaajille. Helmikuussa 2020 koko kaupungin opetushenkilöstön koulutusiltapäivä, jonka aiheena on oppilaan kohtaaminen, vuorovaikutus sekä tunnetaidot. Kevätlukukaudelle painopiste esiopetuksen siirtyminen kouluille sekä esi-ja alkuopetuksen yhteistyö.

Syksyn toiminnan suunnittelussa keskiössä koulunkäynnin ohjaajat, joista valittuna tiimi hankkeelle (3 ohjaajaa ja hankkeen Oriveden koordinaattori). Kevätkaudella esiopettajien yhteinen suunnittelu. Orivedellä hankkeen koordinaattori vastaa toiminnan jakamisesta eri toimijoiden kesken (syyslukukaudella ohjaaja painotteinen, kevätlukukaudella esi-ja alkuopettajat toiminnassa mukana).

Orivedellä aiempina vuosina tehdyn apip -toiminnan kyselyn jakaminen muille hankkeessa oleville (kysely tehty huoltajille ja apip:ssä oleville oppilaille). Kiinnostusta yhteisen koulutusiltapäivän/ -illan järjestämisestä muutaman osahankkeen kanssa käyty. Ideatasolla jaettuna paljon hyviä vinkkejä, käytänteitä.

Pirkkala

Osahankkeen tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen, lasten ja perheiden tukeminen sekä lasten kokonaiskoulupäivän laadun kehittäminen.

Tavoitteisiin pyritään järjestämällä turvallinen iltapäivä kerhotoiminnan keinoin 3.-4.-luokkien oppilaille, jotka eivät vielä pärjää iltapäivää yksin kotona. Kerho toimii arkikoulupäivisin klo 12.30 - 16.00 ja se järjestetään yhteistyössä vapaa-aikatoimen kanssa - ohjaajat ovat vapaa-aikatoimien ohjaajia. Kerhotoimintaa järjestetään ajalla 26.8.2019 -22.5.2020.

Kerhotoiminnan sisältöä kehitetään mahdollisuuksien mukaan lasten toiveita kuunnellen ja lasten osallisuus huomioiden. Kerhotoimintaa tarjotaan kutsukerhona tukea tarvitseville oppilaille.

Henkilöstö osallistuu koulutuksiin, joissa jaetaan kokemuksia muiden hankkeeseen osallistuvien kuntien työntekijöiden kanssa.

Toiminnan suunnittelutyöstä vastaavat lapset, perheet, Naistenmatkan koulun apulaisrehtori ja vastuuohjaaja, opetuspäällikkö, suunnittelija (lasten ja nuorten koulutus), vapaa-aikatoimen ohjaajat, vapaa-aikapäällikkö sekä vastaava liikunnanohjaaja. Toteutuksesta vastaavat vapaa-aikatoimen ohjaajat, suunnittelija, Naistenmatkan koulun apulaisrehtori ja vastaava liikunnanohjaaja. Suunnittelija vastaa hankkeen toteutuksesta. Vapaa-aikatoiminnan ohjaajat ja vastaava liikunnan ohjaaja vastaavat kerhotoiminnan päivittäisestä pyörittämisestä yhteistyössä koulun kanssa.

Yhteistyötä muiden Hyvinvoiva koululainen –osahankkeiden kanssa tehdään yhteisissä koulutuksissa, ohjausryhmän kokouksissa ja verkostoitumalla niiden aikana.

Pälkäne

Osahankkeen tavoitteena on luonnostella kokonaiskoulupäivän mahdollinen rakenne / erilaisia vaihtoehtoja rakenteelle Pälkäneellä huomioon ottaen paikalliset olosuhteet ja reunaehdot.

Työryhmä osallistuu seudulliseen verkostoon ja hakee sieltä ideoita ja malleja kokonaiskoulupäivän rakenteeksi.

Koulupäivän rakenteen luonnostelussa on keskeistä pohtia, miten ja mitä paikallisia toimijoita saadaan mukaan osaksi koulupäivää.

Osahankkeen suunnittelusta vastaavat opetushenkilöstö, lapset ja huoltajat. Toteutuksesta vastaavat opetushenkilöstö, kolmas sektori sekä lapset.

Sastamala

Tavoitteena on kehittää oppilaiden kokonaiskoulupäivän rakennetta entistä paremmin hyvinvointia tukevaksi, sekä pilotoida 3.-6.luokkalaisten iltapäivätoimintaa eri toimijoiden yhteistyönä. Tukea tarvitsevien oppilaiden yksilöllinen huomioiminen aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Henkilöstön osaamista monipuolistetaan kehittämällä monitoimijaista yhteistyötä ja järjestämällä henkilöstölle oppilaiden hyvinvointiin liittyvää koulutusta.

Yhteistyötä tehdään hankkeessa mm. seurakunnan, nuoristoimen, musiikkiopiston, vanhempainyhdistyksen ja yhdistysten kanssa.

Osahankkeen suunnittelusta vastaavat oppilaat, opettajat, aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattori, koulunjohtajat ja rehtorit, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat, nuorisotyöntekijä, opetuspäällikkö sekä perhepalveluverkoston ohjausryhmä. Toteutuksesta vastaavat oppilaat, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat, nuorisotyöntekijä, vanhempainyhdistys, yhdistyksiä, seurakunta, nuorisotoimi, aamu-ja iltapäivätoiminnan koordinaattori.

Kehittämistiimi osallistuu valmennuksiin ja koulutuksiin sekä suunnittelee toimintaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattori koordinoi pilottia ja kehittämistiimin toimintaa. Opetuspäällikkö ja aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattori linjaavat kehittämistoiminnan etenemistä. Kehittämistoimintaa käsitellään perhepalveluverkoston ohjausryhmässä ja johtajien kokouksissa.

Suomen Adventtikirkko/Tampereen kristillinen koulu

Osahankkeen tavoitteita ovat: Erityistarpeisten lasten huomioiminen apip-toiminnassa. Kokonainen koulupäivä - Yhteinen ymmärrys koko henkilöstöllä ehyestä koulupäivästä. Moniammatillisen yhteistyön lisääminen. Ilttiksen toiminnan sisällöllinen kehittäminen. Tiedonvälitys toimijoiden kesken.

APIP-toiminnan kehittäminen: elo-syyskuu. Yksi ohjaaja lisää erityisoppilaita varten ja yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa. Ohjaajien hankeworkshop. Saatiin järjestymään lisätiloja apip-toiminnalle syyskuussa. Kysely oppilaille marraskuussa. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukemisessa tärkeää yhteistyötyö ja tiedonkulku eri toimijoiden välillä sekä ohjaajien resurssi. Henkilökunnan osaamista monipuolistetaan Nepsy-kahvilakoulutuksella, Verso-koulutuksella opettajille ja ohjaajille sekä Lyhty-koulutuksella. Lyhty-projektissa yhteistoiminta huoltajien kanssa.

Osahankkeen suunnittelutyöstä vastaavat hallinto, huoltajat, oppilaat ja henkilöstö. Toteutuksesta vastaavat henkilöstö, oppilaat, hallinto. Tarkemmin rehtori vastaa suunnittelusta, hankkeen rahoituksesta, yhteistyöstä ja arvioinnista. APIP-ohjaajilla on hankeen vetovastuu, koulutukset, arviointi. Erityisopettaja vastaa henkilöstön ohjaamisesta, oppilaan tuesta. Dinokerhosta vastaa sosionomi.

Yhteistyötä muiden Hyvinvoiva koululainen –osahankkeiden kanssa tehdään koulutuksissa, tapaamisissa ja ryhmätöissä. Vertaisoppiminen ohjaajilla.

Tampere

Osahankkeen tavoitteet ovat:

1) lapsen arjen hyvinvoinnin kehittäminen osana kokonaista koulupäivää

•harrastustoiminnan edistäminen -> jokaisella on joku harrastus

•monipuolisen harrastustoiminnan kokeilun mahdollistaminen

2. Ohjaajan osaamisen kehittäminen: kohtaamistaidot, ohjaamistaidot, ammatillisen identiteetin vahvistaminen osana Eppukerho –kontekstia.

Viisi ohjaajaa työskentelee viidellä koulupolulla ohjaten, tukien ja omaa osaamistaan jakaen yhteistyössä Eppu-kerhon henkilöstön kanssa (koko hankeaika). Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa. Hankkeen aikana tehdään myös harrastustoimintakokeiluja kolmansille luokille kolmannen sektorin kanssa keväällä 2020.

Osahankkeen suunnittelutyössä ovat mukana rehtorit, hankkeeseen rekrytoidut ohjaajat, koordinaattori, päiväkodinjohtajat, hallinnon suunnittelijat. Toteutuksesta vastaavat hankkeen ohjaajat, toiminnassa mukana olevat ohjaajat, koordinaattori, rehtorit ja päiväkodinjohtajat. Vastuut ovat jakautuneet niin, että ohjausryhmä ohjaa ja seuraa toiminnan toteutusta ja ohjaajat vastaavat yhdessä koordinaattorin kanssa käytännön toteutuksesta koulupoluilla.

Urjala

Osahankkeen tavoitteena on koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laadullinen kehittäminen toimintamalleja selkeyttäen sekä työntekijöiden ammatillista osaamista kehittäen koulutuksen avulla. Kunnan toimintasuunnitelma on päivitetty kesäkuussa 2019, päätöksentekoa on pyritty nopeuttamaan sähköiseen hakujärjestelmään siirtymisellä keväällä 2019, työntekijöiden kouluttautumiseen kannustetaan aiempaa enemmän pääsääntöisesti keväällä 2020. Yksikkökohtaiset toimintasuunnitelmat tullaan tekemään jatkossa yhteistyössä kahden eri yksikön välillä yhtenäisen toimintamallin turvaamiseksi.

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukeminen on huomioitu kouluttamalla mahdollisia kiinnipitotilanteita varten. Henkilöstön osaamista monipuolistetaan kouluttamalla henkilöstöä erilaisten toimintamenetelmien ohjaamiseen, esim. musiikki, draamakasvatus.

Moniammatillista yhteistyötä on kehitetty luomalla selkeät mallit siitä, ketkä työntekijät ottavat enemmän vastuuta koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta ja ketkä ovat pidempään koulun käytössä oppitunneille.

Toiminnan suunnittelu lähtee perheiden tarpeista - perheiltä kysyttiin heti hankkeen alussa, mitä asioita heidän mielestään tulisi painottaa toiminnan kehittämisessä. Toimintasuunnitelmaa tehtäessä kysellään toiveita sekä lapsilta että heidän huoltajiltaan toiminnan sisällöstä. Yhteistyötä tehdään hyvin tiiviisti koulun ja esiopetusta täydentävän varhaiskasvatuksen kanssa.

Suurimman vastuun hankkeesta on kantanut koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattori. Molemmista toimintayksiköistä on määritelty selkeästi työntekijä/työntekijät, ketkä vastaavat hankkeen toimintamallien käytäntöön jalkauttamisesta.

Mahdollista yhteistyötä tullaan tekemään koulutusten suhteen Kangasalan osahankkeen kanssa.

Valkeakoski

Osahankkeen tavoitteet ovat:

1) Moniammatillisen yhteistyön ja nivelvaiheen tuen kehittäminen 0-1 lk

2) Lasten ja perheiden matalan kynnyksen tuki erityisesti 0-2 lk

Käytännössä hanke toteutuu:

1) Moniammatillinen yhteistyö, tiivis yhteydenpito opettajien kesken, hanketyöntekijän jalkautuminen, nivelvaiheen vuosikello, nivelvaiheen tiimi (varhaiskasvatuksen/esiopetuksen opettajat, luokanopettajat, rehtori ja pv.kodinjohtaja), tehokkaampi sisäinen viestintä, yhteiset henkilöstön tapaamiset

2) Hanketyöntekijä näkyvillä koululla, lasten arjessa mukana, yhteiset tilaisuudet vanhemmille. Kotikäynnit tarpeen vaatiessa, aktiivisuus Wilmassa.

Osahankkeen suunnittelussa ovat olleet mukana varhaiskasvatuksen opettaja, päiväkodin johtaja, varhaiskasvatuspäällikkö, luokanopettaja, rehtori, opetuspäällikkö, kuraattori-sosiaaliohjaaja ja suunnittelija/koordinaattori ja sen käytännön toteutukseen osallistuvat varhaiskasvatuksen opettaja, päiväkodin johtaja, luokanopettaja, rehtori, kuraattori-sosiaaliohjaaja, esiopetuksen oppilaat, 1-2 lk oppilaat, 4-5 luokan oppilaat ja vanhemmat.

Hyvinvoiva koululainen hankkeen keskeiset kehittämiskohteet tulevat hankkeessa esiin siten, että yhteistyö apip-toiminnan kanssa tukee koulupäivän rakenteellista kehittämistä. Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita tuetaan siten, että hanketyöntekijä (sosiaaliohjaaja-kuraattori) on näkyvillä koululla ja lasten arjessa mukana esim. oppitunneilla. Hanketyöntekijä tarjoaa myös oppilaille tarvittaessa henkilökohtaista tukea, kuten keskusteluja lasten ja heidän vanhempiensa kanssa ja pienryhmätuokiota (mm. tunnetaidot).

Osahanke edistää henkilöstön osaamisen monipuolistamista tavoittelemalla kiinteämpää yhteistyötä ja sujuvampaa osaamisen jakamista. Jatkossa mahdollisesti yhteiset oppitunnit sekaryhmissä, huomioiden erityisesti lapset, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Moniammattilista yhteistyötä tehdään esimerkiksi oppilashuollon kanssa.

Päällikkötaso mahdollistaa kehittämisen ja hanketyön, rehtori ja päiväkodin johtaja priorisoivat kehittämiskohteet, varhaiskasvatuksen opettajat ja luokanopettajat suunnittelevat toimintaa tiimissään ja toteuttavat sitä oppilaiden kanssa. Vanhemmat mukana mm. vanhempainilloissa.

Vesilahti

Osahankkeen tavoitteena on eheä kokonaiskoulupäivä, joka edistää oppilaiden hyvinvointia ja oppimista, luo uusia matalan kynnyksen mahdollisuuksia lasten ja perheiden tukemiseen, lisää toiminnan laatua ja tasa-arvoisuutta lasten ja perheiden kesken sekä lisää lasten mahdollisuuksia harrastuksiin.

Koulunkäynnin ohjaajat sekä koulun ulkopuoliset ohjaajat (Tappara ry) järjestävät Vesilahden yhtenäiskoululla joka aamu aamukerhoja. Aamukerhot tarjotaan kaikille, joilla on odotusaikaa ennen koulua. Tämä tukee eheää koulupäivää. Aamukerhot on tarkoitettu kaikille oppilaille ja erityistä tukea tarvitsevat oppilaat on huomioitu toiminnassa.

Pirkanmaan kuntien yhteishankkeen kautta koulutetaan henkilöstöä teemojen mukaan. Kunnan vapaa-aikapuolen ja kolmannen sektorin kanssa tehdään yhteistyöstä mm. harrastusesittelyissä- ja kokeiluissa.

Koulunkäynninohjaajat, opettajat, rehtorit, nuoriso-ohjaajat, oppilashuolto vastaavat osahankkeen suunnittelusta. Toteutuksesta vastaavat koulukäynninohjaajat ja Tappara ry:n ohjaajat.

Hankekoordinaattorina toimii koulunkäynninohjaaja Noora Myllymäki. Yhtenäiskoulun rehtori Nina Kaarlenkaski toimii hankevastaavana.

Ylöjärvi

Osahankkeen tavoitteet ovat:

Ip- Toiminnan sisällön kehittäminen.
Harrastustoiminnan kehittäminen. (Tiedottaminen, ja harrastusten tuonti koulupäivien yhteyteen.)
Hankkeen tavoitteina Ylöjärven kaupungin esiopetuksessa ovat lapsen ehjä ja tasapainoinen esiopetuspäivä, lasten hyvinvoinnin ja oppimisen tukeminen, lasten näkökulman esiin nostaminen sekä matalan kynnyksen mahdollisuudet lasten ja perheiden tukemiseksi.

Ip- Palvelun tuottajia toiminnan sisällön tuottamisessa mukana. Syyskuu 19- toukokuu 20. Isommat resurssit ja toiminta kohderyhmään sovellettua. Palvelujen tuottajien Benchmarkkaus. Erilaisten yhdistysten kanssa tehdään yhteistyötä, palvelujen kehittämisessä sekä tuottamisessa. Suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat lapset, ip-ohjaajat, liikunnanohjaajat ja musiikinopettajat. Kaupunki koordinoi ja palvelujen tuottajat tuottavat sisällön.
Harrastustoiminnan kehittäminen digitaalisten palveluiden avulla. Harrastuspassi sovellus käyttöön vuoden 2020. Nyt vielä kehitys vaiheessa. Myös Harrastustoiminta on tuotu koulupäivien yhteyteen 19-20 lukuvuodeksi. Lisätty ohjaajaresursseja soveltavan liikunnan ryhmiin. Palvelujen tuottajien Benchmarkkaus ja henkilöstön kouluttaminen. Erilaisten yhdistysten kanssa tehdään yhteistyötä, palvelujen kehittämisessä sekä tuottamisessa. Suunnittelusta vastaavat Lapset, huoltajat, nuoriso, kulttuuri, kirjasto ja liikuntapalvelut, koulut, työväenopisto. Eri yhdistykset vastaavat toteutuksesta. Kaupunki osallistuttaa lapsiperheitä, kehittää niitten pohjalta palveluita ja yhdistykset toteuttavat. Nokian ja Lempäälän kanssa yhteistyö on alkamassa liittyen harrastuspassi sovellukseen. (Seudullinen yhteistyö ja hyöty).
Hyvinvointipedagogi jalkautuu esiopetusryhmiin 7.1.2020 Toiminta esiopetusryhmissä alkaa hyvinvointikyselyllä, jonka hyvinvointipedagogi tekee lasten kanssa sopivina vapaina hetkinä muun toiminnan lomassa. Kysely pohjaa Pelastaa Lapset ry:n kehittämään lasten näkökulman mittariin. Vastausten avulla suunnitellaan ohjattua toimintaa, lisätään yksilöllisen ohjauksen ja kannustamisen määrää ja rakennetaan pedagogiikkaa yhdessä merkitykselliseen suuntaan. Lisätään tunne- ja turvataitojen osuutta ryhmien toiminnassa ja sitä kautta vahvistetaan keskinäisen välittämisen, ystävyyden ja luottamuksen teemoja esiopetusikäisten lasten yhteisellä oppimisen polulla. Musiikkikasvatuksen kautta tarjotaan lapsille ilmaisun ja yhdessä tekemisen kanavia omassa arjessa.
Ryhmien tukeminen lähtee tarveperusteesta, henkilöstö arvioi ryhmän tarpeet ja osallistuu hankkeeseen. Hyvien käytänteiden ja menetelmien jalkauttamista kentälle ja esiopetuksen henkilöstön tukemista hyvinvointityössä. Ohjausryhmä kehittää, tukee ja koordinoi hyvinvointipedagogin työtä koko kokeilun ajan. Ohjausryhmään kuuluu: Neuvola, koulukuraattori, erityisopettaja, päiväkodin johtaja, suunnittelija - kokoontuvat n. 1 krt/kk. Toteutuksesta vastaavat hyvinvointipedagogi yhdessä esiopetusryhmän henkilöstön ja erityisopettajan kanssa. Hyvinvointipedagogi tekee käytännön toteutuksen ja kehittää toimintaa henkilöstön, lasten ja perheiden tarpeista lähtien. Suunnittelija koordinoi ja organisoi hankkeen toteutumista. Tietoisuus liikuntatoimen ja iltapäivätoiminnan hankkeista. Tapaamiset ja sähköpostiviestintä tarvittaessa.

Parkano

Parkanossa aloitti n. 600 perusopetuksen koululaista ja lähes 100 lukiolaista uudessa Kaarna-rakennuksessa, johon on suunniteltu muuntojoustavat oppimistilat. Perusopetuksen alemmat luokat 1-6 opiskelevat soluissa (0-2, 3-5 ja 4-6), jolloin joustavat ryhmittelyt mahdollistuvat. Samalla olemme panostaneet ennaltaehkäisevään oppilashuoltotyöhön moniammatillisen tiimin voimin. Meille on myönnetty hankeraha ns. Kopparin eli kasvatusohjaajan palkkaamista varten ja hänen nimenomaisena tehtävänään on niin perusopetuksessa kuin varhaiskasvatuksessa olla mm. osallisena arjessa (koulutyö, perheiden palveluohjaus), tukea koulunkäyntiä (kouluun tuleminen, tavanomaisen päivärytmin tukeminen), ja tunne-, kaveri- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen. Koppari tukee henkilöstöä lapsen ja oppilaan haasteissa ja jakaa omaa sosiaali- ja terveysalan osaamistaan ja toimintatapoja koulun ja päiväkodin henkilöstölle, jotta uudenlaiset, lapsen oppimista, kasvua ja kehitystä tukevat toimintamallit jalkautuisivat kouluarkeen.

Aamupäivä- ja iltapäivätoiminta on erillistä koulun toiminnasta. Niiden yhdistäminen kokonaisuudeksi on haaste, mutta haastetta helpottaa ap/ip -toiminnan sijainti samassa rakennuksessa perusopetuksen kanssa. Meillä on ollut esi- ja alkuopetuksen tiivistä yhteistyötä, jota on jatkettu kuluvana lukuvuonna. Meillä on yksi eskariryhmä kolmesta uudessa koulurakennuksessa. Tavoite on kehittää joustavaa esi- ja alkuopetusta. Edelliset 4,5 vuotta olemme opiskelleet erilaisissa väistötiloissa ja tästä syystä erilaiset yhteistyömuodot ovat olleet osittain haastavia. Nyt meillä on mahdollisuus lähteä kehittämään uudenlaista toimintaa ja se on nykyhetkessä toimivaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhdistäminen sujuvasti osaksi koulupäivää vaatii suunnitelman, jota ovat laatimassa aamu- ja iltapäivätoiminnan vastaava sekä mahdollisesti joku/jotkut alkuopetuksen opettajista sekä 1.-6. luokkien rehtori. Teemme alkukyselyn huoltajille siitä miten he tällä hetkellä kokevat koulun ja ap/ip-toiminnan yhdistämisen ja millaisia toiveita heillä olisi kokonaisen ja eheän päivän rakentamiseen. Aiomme yhdistää tarvittaessa Kopparin toimintaa tähän vähintään niiden lasten osalta, jotka ovat hänen "asiakkainaan".

Kerhotoimintaa meillä on vuosittain, mutta kerhojen toteutuminen on ollut vaihtelevaa. Kerhotoiminta on kuitenkin aktivoitunut kuluvan syksyn aikana. Oman henkilökunnan lisäksi kerhotoimintaa on järjestänyt aktiivisesti myös kolmas sektori. Koulullamme kokoontuu mm. kepparikerho (käsityökerho), kaksi palloilukerhoa eri ikäisille ja lisäksi liikuntakerho iltapäivätoiminnan ohessa, eräkerho, palloilukerho, musiikkikerho, kaveritaitokerho ja pipolätkä-kerho.

Hankkeemme tavoitteena on yhtenäisemmän koulupäivän järjestäminen erityisesti alkuopetuksen lapsille. Pyrimme ottamaan lapset ja perheet mukaan suunnitteluun vapaaehtoisilla kyselyillä sekä tiedottamalla hankkeesta ja sen tavoitteista. Lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen on otettu huomioon jo opetuksen järjestämisessä: uudet ja sisäilmaltaan puhtaat tilat, joustavat ryhmittelyt erilaisten tarpeiden mukaan, solulla on oma erityisopettaja, luokkatasolla on oma koulunkäynninohjaaja, erilaiset kalusteet palvelevat oppimista ja keskittymistä, Koppari on mukana arjessa (tarvittaessa myös kotona), moniammatillinen verkosto on koulun arjessa läsnä tehden ennaltaehkäisevää työtä. Koulun ennaltaehkäisevä perhetyö ollaan aloitettu koppari-hankkeen myötä, ja perheen kokonaisvaltaisempi tukeminen on kehittymässä. Tavoitteena on aloittaa vuodenvaihteessa aamiaiskokeilu, joka maanantai. Aamiaistarjoilulla pyrimme vaikuttamaa oppilaiden vireystilaan.

Kokeilu edistää ammatillista yhteistyötä monin tavoin. Koulussa työskentelevät eri alojen toimijoiden toiminta ja viestintä on suunniteltua ja sitä organisoi koko koululaitoksen johtava rehtori. Kolmannen sektorin lisäksi yhteistyö kaupungin ja seurakunnan nuorisotyön kanssa on lisääntynyt viikoittaisen välituntiohjelman myötä. Ohr on aloittanut kuukausittaiset yhteistyöpalaverit lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa. Tämän toivotaan lisäävän myös omalta osaltaan perheiden oikea-aikaisen avun saamista.

Ruovesi

Osahankkeen tavoitteena on hyvinvoinnin, osallisuuden ja turvallisuuden lisääminen oppilaiden ip-toiminnassa sekä esikoululaisten kerhossa.
Ip-kerhonohjaaja on osallistunut hankkeen koulutuksiin syksyllä 2019. Henkilöstö on saanut koulutusta myös muiden hankkeiden kautta (Liikkuva koulu). Keväällä 2020 toteutetaan ip-kerholaisille ja esikoululaisille stoppi-kerhot. Niissä opetellaan rauhoittumisen ja pysähtymisen taitoja, tunnetaitoja sekä vuorovaikutustaitoja. Kouluilla on näiden kerhojen lisäksi paljon kerhoja, jotka on toteutettu OPH:n kerhotoimintaa tukevalla avustuksella. Lisäksi meillä on käynnissä Tunne!Älyä!-hanke, jonka tavoitteena on tuoda hyvinvointia koko kouluyhteisöön.
Kokonaiskoulupäivän rakenteellinen ja sisällöllinen kehittäminen on osana ip-toiminnan kehittämistä. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ovat mukana kerhoissa tarvittaessa oman ohjaajan kanssa. Yhteistyö esikoulun, koulun ja ip-toiminnan välillä on lisääntynyt. Hyvinvointikerhon kautta saadaan lisää ymmärrystä ja välineitä lasten ja perheiden tukemiseen.
Hankkeeseen rekrytoitu ohjaaja, esikoulun ja koulun henkilöstö, rehtori sekä sivistystoimenjohtaja ovat suunnitelleet toimintaa. Kerhonohjaaja, ip-kerhonohjaaja, esikoulun henkilöstö, lapset ja perheet ovat mukana toteutuksessa. Toteutusvastuu on hankkeeseen rekrytoidulla ohjaajalla, ip-toiminnan ohjaajalla sekä esikoulun henkilöstöllä.
Yhteistyötä muiden Hyvinvoiva koululainen osahankkeiden kanssa tehdään osallistumalla yhteisiin koulutuksiin à hyvien käytäntöjen löytäminen muiden kuntien osahankkeista.