Seudullinen arviointisuunnitelma 2021-2023
Tampereen kaupunkiseudun kasvatus- ja opetuspalveluiden arviointisuunnitelma vuosille 2021-2023 koostuu kolmesta arvioinnista
1. Lasten ja nuorten osallisuuden arviointi
2. Monialaisen yhteistyön arviointi
3. Pedagogisen tuen toteutuminen
*
2. Monialaisen yhteistyön arviointi 6/2023
Arviointi toteutettiin yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun Edu-tutkimusyksikön kanssa. Arvioinnin kohderyhmä oli kaupunkiseudun kaikkien kuntien koko varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kasvatus-, opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä varhaiskasvatuksessa ja kouluissa toimivat oppilashuollon työntekijät.
Tutkimus on kansainvälisestikin ensimmäinen näin laaja avaus kasvatus- ja opetusalojen monialaisen yhteistyön arviointiin ja se tuotti arvokasta ja valtakunnallisesti sovellettavaa tietoa.
Arvioinnissa mitattiin ja arvioitiin monialaista yhteistyötä kolmella osa-alueella
1) Työntekijöiden välinen vuorovaikutus
2) Monialaisen yhteistyön organisoituminen
3) Työntekijää tukeva työyhteisö
Arviointi koostui kahdesta osasta
1) Tilannekuvaa selvitettiin toimivan monialaisen yhteistyön mittarilla syksyn 2022 aikana
2) Ilmiöpöytä-prosessissa toteutettiin tietoa syventävät ryhmäkeskustelut kevään 2023 aikana
Yhteenvetona voidaan todeta seuraavaa
Monialaisuus tarkoittaa eri ammattiryhmien ja hallinnonalojen yhteistyötä, jossa palvelujen käyttäjä on keskiössä ja vahvasti osallisena oman asiansa käsittelyssä. Tyypillisiä monialaista yhteistyötä vaativia tilanteita ovat erilaiset siirtymävaiheet esimerkiksi varhaiskasvatuksesta perusopetukseen sekä oppilashuollolliset tilanteet.
Ensimmäisen vaiheen kyselytutkimukseen vastasi 2878 työntekijää eli 45 % kohderyhmästä. Vastaajat arvioivat monialaista yhteistyötä kuvaavia väittämiä asteikolla 1–5 (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä). Koko mittarin tulosten keskiarvo oli 3,8, eli yhteistyö on pääasiassa hyvällä tasolla kansallisestikin vertaillen.
Erityisen toimivaksi vastaajat arvioivat työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen, jossa esimerkiksi keskinäinen luottamus (ka. 4,4) on erittäin hyvällä tasolla. Lisäksi työntekijät kokivat, että heidän työnsä edistää yhteistä tavoitetta (ka. 4,2). Haastavampia, mahdollisia kehittämiskohteita löytyi monialaisen yhteistyön organisoitumisen alueelta. Etenkin työntekijöiden välinen yhteinen aika (ka. 2,6) näyttäytyi tuloksissa kriittisenä. Monialaiseen yhteistyöhön osoitetut resurssit koettiin vaihtelevina: toisaalla selvästi riittämättöminä, toisaalla taas hyvällä tasolla.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa työntekijöitä kutsuttiin ryhmäkeskusteluihin. Keskusteluun nousivat erityisesti seikat joihin monialaisessa yhteistyössä tulisi kiinnittää huomiota (nousseet teemat: lapsi ja nuori osallisena, toisen työn tunteminen, uusien työtapojen omaksuminen sekä dialogisuus ja ammatillinen vuorovaikutus) sekä se, millaisia myyttejä ja katvealueita monialaiseen yhteistyöhön liittyy (Erit. tietoa lapsen asioista ei saa siirtää, toimintakulttuurien erilaisuus estää monialaisen yhteistyön, monialainen yhteistyö projektimaisena työotteena sekä lainsäädäntö rajoittaa ja määrittää yhteistyötä)
Kehittämissuosituksina esitettiin
1) Tiedonsiirron työtapojen kartoittaminen ja vahvistaminen osallisuuden toteutumiseksi
2) Työntekijöiden keskinäisen luottamuksen vahvistaminen
3) Kaupunkiseudun verkostomaisen työtavan vahvistaminen monialaisen yhteistyön tukiryhmällä
+ 1. Monialaisen yhteistyön arviointitutkimuksen tulosten käsittely yksiköissä
Arviointiraportin kehittämissuositusten pohjalta tehdään suunnitelma Tampereen kaupunkiseudun kuntien seudullisessa yhteistyössä tehtävistä toimenpiteistä. Toimenpiteet toteutetaan lukuvuodesta 2023-2024 alkaen.
Materiaalit
Tampereen seudun kasvatus- ja opetusalan monialaisen yhteistyön arviontiraportti
Monialaisen yhteistyön arvioinnin tiivis esittely
Monialaisen yhteistyön arvioinnin esittelyvideo (kesto n. 12 min.)
Arvioinnin mediatiedote 12.4.2023
Artikkeli 20.9.2023: Kasvatus- ja opetusalan monialainen yhteistyö arvioitavana Tampereen seudulla
*
1. Lasten ja nuorten osallisuuden arviointi 6/2022
Tampereen kaupunkiseudun lasten ja nuorten osallisuuden arviointitutkimuksen ytimessä on tarve saada parempi ymmärrys Tampereen kaupunkiseudun lasten ja nuorten osallisuuden kokemuksesta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja sen tukemisen mahdollisuuksista heidän jokapäiväisessä arjessaan varhaiskasvatuksessa tai koulussa.
Arvioinnissa osallisuuden tarkastelujen lähtökohtana oli lasten ja nuorten arki ja jokapäiväinen kokemus ja toiminta, tarkentuen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen konteksteihin. Arvioinnista oltiin erityisen kiinnostuneita siitä, mikä lasten ja nuorten kokemana estää tai edistää osallisuutta. Arvioinnin lähtökohtana oli kehittävä arviointi, jonka tarkoituksena ei ollut vain taaksepäin katsominen vaan kehittämistyön tukeminen.
Arvioinnin tavoitteena oli
1) ymmärtää paremmin mistä meidän pitäisi osallisuuden kokemuksessa tietää lisää
2) saada uutta tietoa
3) rakentaa mallia lasten ja nuorten osallisuuden seuraamiseen ja kehittämiseen.
Arviointi toteutettiin lukuvuoden 2021-2022 aikana dialogisen työpajan menetelmin, ja siihen osallistui noin 35 varhaiskasvatuksen ammattilaista, 60 kuudesluokkalaista ja 50 yhdeksäskuokkalaista kaikista Tampereen kaupunkiseudun kunnista. Arvioinnin toteutusta on operatiivisesti ohjannut Tampereen seudun Osake. Arviointiprosessiin kuuluvista dialogisista työpajoista on vastannut Aretai Oy. Varsinaisesta arvioinnin toteutuksesta ovat vastanneet Tampereen yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkimusjohtaja Tiina Soini-Ikonen ja tutkijatohtori Emmi Saariaho-Räsänen. Arviointiraportti hyväksyttiin seudullisessa hyvinvointipalveluiden työryhmässä 21.6.2022.
Yhteenvetona varhaiskasvatuksen osalta voidaan todeta, että osallisuus on ammattilaisten kokemana hyvinkin vahvasti varhaiskasvatuksen ytimessä. Sitä korostetaan varhaiskasvatussuunnitelmassa, joka puolestaan tunnetaan hyvin. Ammattilaisten kuvaamana osallisuuden mahdollistaminen näyttäytyy kuitenkin jossain määrin yksilökeskeisenä ammattitoimintana, sisäistettynä työotteena. Tämä on tärkeä osallisuuden toteutumisen ehto, mutta jääkö osallisuuden mahdollistaminen tällöin liikaa yksittäisen työntekijän vastuulle? Keskeiset kysymykset jatkossa ovatkin: Miten tukea osallisuuden mahdollistumisen kokonaisuutta? Miten tutkia ja kehittää osallisuuden käytäntöjä? Miten tukea osallistavaa työotetta rakenteilla? Miten pitää vasu elävänä?
Yhteenvetona perusopetuksen tuloksista voidaan todeta, että lasten ja nuorten kokemukset osallisuudesta perusopetuksessa ovat melko tasaisesti jakautuneet myönteisiin ja kielteisiin, mitä voi pitää hyvänä tuloksena: Koulussa on kasvuympäristönä osallisuuden haasteita, mutta myös paljon potentiaalia. Arvioinnissa syntyy käsitys koulutodellisuuden kahtiajakoisuudesta. On koulu, jossa opiskellaan. Se on tavoitteiden ja vaatimusten koulu, jossa opettaja pitkälti määrittää toimintaa. On koulu, jossa eletään yhdessä toisten kanssa, tehdään ja tunnetaan, ja toimintaa määrittävät monet toimijat. Nämä koulukokemukset heijastelevat sitä tosiasiaa että koulu on instituutio, jolla on lakisääteinen tehtävä. Koulu on myös yhteisö, jossa lapset ja nuoret viettävät suuren osan ajastaan, ja jonka merkitys hyvinvoinnille on äärimmäisen tärkeä. Keskeiset kysymykset jatkossa ovat: Miten tukea osallisuutta kasvatuksen- ja koulutuksen jatkumolla? Miten tukea osallisuutta ja oppimista? Miten tukea osallisuutta kokonaisvaltaisesti? Miten tukea opettajaa osallisuuden rakentamisessa?
Arvioinnin johtopäätöksinä halutaan muistuttaa erityisesti seuraavista huomioista: Osallisuuden mahdollistaminen on kokonaisuus – kaikki palat tarvitaan. Osallisuuden kokemus on kokonaisuus – sitä ei voi tukea irrallaan esim. hyvinvoinnista. Osallisuutta tukeva kasvuympäristö rakennetaan yhdessä, se ei ole yksilön vastuulla. Osallisuus on vastavuoroista ja tarttuvaa. Osallisuus on prosessi, se ei tule valmiiksi vaan rakennetaan jatkuvasti uudestaan. Lasten ja nuorten osallisuuden arvioinnin toimenpidesuositukset/ johtopäätökset ovat keskeinen osa arvioinnin sisältöä. Arvioinnin tulosten jalkauttaminen ja toimenpidesuosituksiin/ johtopäätöksiin reagoiminen sisältää sekä seudullisia että kuntakohtaisia toimia ja ne toimeenpannaan seuraavana toimintavuotena.
Materiaaleja
Tampereen kaupunkiseudun lasten ja nuorten osallisuuden arviointi
Osallisuuden arviointi tiivis esittely
Osallisuuden arviointi esittelyvideo (kesto 20min, mukana Mieti vielä näitä -kysymykset 18 min kohdalla)